lauantai 8. huhtikuuta 2017

ONE LAST TIME SOUTH BANK

Kotona ollaan ja turvallisesti perillä pitkältä matkalta. Saavuimme Suomeen keskiviikkona ja omaan kotiin kotiuduimme eilen perjantaina. Olo on ihan okei ja suurimmilta kriiseiltä ollaan selvitty, mutta pientä kulttuurishokkia on havaittavissa. Australiassa ja australialaisissa ihmisissä on monia hienoja piirteitä, joita olisi kiva tuoda Suomeenkin. Tälläisiä ovat esimerkiksi ystävällisyys, avoimuus ja sosiaalisuus. Kun kaupan kassa ei Suomessa kysykkään "mitä kuuluu?" jää koko kohtaaminen pelkkiin tervehdyksiin. Australiaan mennessä oli vaikeaa totutella small talkkiin, mutta nyt jo kaivataan sitä, sillä se piristää päivää. Lisäksi tietenkin aurinkoa ja +30 asteen säitä on ikävä, tosin onhan Suomessa jo kevät aika hyvin mallillaan ja linnut visertää kauniisti. Ei siis voi valittaa. 😄 
Kirjoitetaan myöhemmin ihan oma postaus kuulumisista ja tunnelmista, mutta nyt meidän vikasta viikonlopusta ja tarkemmin South Bankista. Ollaan South Bankkia varmaan jo hehkutettu loppuun asti ja tässä vähän lisää! Lähdettiin lauantaina porukalla kohti keskustaa, suuntana Queenstreet-shoppailukatu ja upeat maisemat sekä tori South Bankissa. 

Käveltiin taas kerran upeaa tietä, jonka katoksi nousee kauniit kukkaköynökset. Kävimme myös kiertämässä torin kojuja ja nautittiin tunnelmasta. 

 💓

 Viimeiset kuvat Bribane-kirjaimien luona. 







Queenstreetiltä tarttui mukaan vaikka ja mitä vaatetta sekä tuliaista. Kaikinpuolin päivä oli huippu ja sää mitä mahtavin. Bribane on ihana kaupunki korkeine rakennuksineen ja kauniine puistoineen. Suosittelemme Brisbanea kohteena kaikille, sillä siellä on kaikkea ja vielä enemmän!

A&A

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

WE ARE NOT SAD (YET)

Eilen oli tasan vuosi siitä, kun vaihtomme varmistui. Saimme aprillipäivänä aamupäivästä sähköpostin, että meidät on valittu vaihtoon Australiaan ja olimme todella innoissamme, kuten olettaa saattaa. Ei sitä tässä vielä oikein edes ymmärrä, että ylihuomenna loppuu viisumista päivät ja täytyy lähteä takaisin Suomeen. Aika on kulunut niin nopeasti ja on todella haikeaa, mutta toisaalta kivaa tulla kotiin. Olo ei enää ole ristiriitainen, sillä lähtöä Australiasta ei nyt voi mitenkään viivästyttää ja ollaan tavallaan totuteltu siihen ajatukseen, että kohta tämä kaikki vaihtuu taas Suomen arkeen ja ankeaan säähän. Mutta onhan siellä Suomessakin monta ihanaa asiaa joista olla onnellinen!

 Maistettiin tällä viikolla vihdoin näitä outoja Kiwi-marjoja. Maistui ihan tosimakealle kiiville.

South Bank.

Viimeisen Austalia-viikon suunnitelmat eivät ihan menneet putkeen. Viimeviikon viikonloppu ja maanantai olivat huippupäiviä eläintarhoineen ja telttailuineen, mutta lähes heti sen jälkeen alkoi sykloni Debbie. Aluksi sen piti olla vain tuolla jossain ylhäällä, Brisbanesta 1300 kilometriä ylöspäin, mutta yhtäkkiä Brisbane tulvi eikä uskaltanut lähteä kauas. Sykloni itse kuoli jo suht nopeasti kun se rantautui, mutta se toi kovat rankkasateet Brisbaneen. Kaupat ja koulut olivat kiinni ja tiet oli suljettu tulvien vuoksi. Emme siis päässeet enää lähtemään Sunshine Coastille tai muualle tekemään reissua, joten ajelimme vain tässä lähellä, muun muassa Austalian Suomen konsulaatissa äänestämässä ja aavemaisen tyhjässä kauppakeskuksessa pyörimässä.



Syklonin poistuttua olemme nauttineet viimeisistä päivistä porukalla täällä. Eilen shoppailtiin koko päivä Queenstreetillä ja käytiin vielä viimeisen kerran ihailemassa kaunista South Bankkiä. Lähipäivinä ollaan myös oikein urakalla nautittu hyvästä ruoasta ja kivoista ravintoloista, sillä perjantaina lähdettiin nimenomaan perjantain kunniaksi Victoria Point:iin syömään koko vaihtariporukalla. Syötiin hyvässä kreikkalais-italialaisessa ravintolasta, sillä siitä ei ihan ottanut selvää että kumpaa se oli. Pitsat olivat tosi hyviä ja myöhemmin haettiin vielä jätskit. Eilen syötiin South Bankissa kreikkalaisessa raflassa fetaranskalaiset ja kanapitat, nam! Ennen lähtöä Aino vielä osti melko jännän keiton kiinalaisesta ravintolasta. Ruokaelämyksiä on siis viimepäiviin mahtunut!

 Rakkaat muruset 💘

 Kana-avokadopitsa tzatsikilla.

 Pääsiäis-shoppailuja

 Kreikkalaisessa South Bankissa.



Ollaan joskus mietitty, että mitä ne whatsapp emojit on, jotka näyttää valkoiselta keksiltä, jossa on vaalenapunainen kuvio. No, niitä on kiinalaisissa keitoissa ja ne maistuu kananmunan valkuaiselle. 

Tänään aloitettiin pakkaaminen tosissaan ja huolista huolimatta kaikki taitaakin mahtua mukaan. Vaatekaappi on nyt ainakin uusittu sitten kokonaan ja kenkiäkin on tullut ostettua muutama hyvä pari, joilla varmasti päivää taas vähän aikaa. Tärkeimpiä ostoksia kuitenkin ehkä on pienet ihanat muistot täältä Austaliasta, kuten Surfers Paradisen iltamarketista ostettu kengurutaulu, joka on maalattu punaviinillä.

 Herkkuja South Bankissa... Mukaan lähti kaks!

 Eilen illalla viinejä ja juustoja.. nam.

Vikoilla kenkäostoksilla!

Olo ei ole haikea. Se olisi haikea, jos emme olisi joka viikonloppu tehneet kivoja juttuja ja päässeet kokemaan jatkuvasti uutta. Voi todella sanoa, että olemme tästä kokemuksesta ottaneet kaiken irti ja olemme molemmat kehittyneet paljon englanninkielessä sekä saaneet itsevarmuutta elämään. Olemme tutustuneet moniin ihaniin ihmisiin, jotka meidän piti ja pitää vielä tiistaina hyvästellä varmasti tippalinssissä, mutta onneksi osa tulee meidän perässä Suomeen ja tapaamme jo pian. Ja me ollaan heti kun mahdollista takaisin Australiassa, sillä tänne on nyt niin turvallista ja helppoa palata. Enää toinen puoli maapallosta ei ole tuntematon ja pelottava, vaan ihana ja kodikkaan tuntuinen paikka, tosin todella kaukana.. Brisbane on ollut meille täydellinen paikka asua ja tulee kyllä ikävä näitä upeita maisemia. Täytyy lähteä, jotta voi palata kokemuksia rikkaampana. Ollaan niin ylpeitä, että lähdettiin, ja niin onnellisia, että lähdettiin yhdessä!

A&A

torstai 30. maaliskuuta 2017

MEETING BEAUTIFUL ANIMALS

Meidän Australia Zoo reissun kruunasi ihanat kohtaamiset eläimien kanssa. Kun saimme Arton kanssa tietää mahdollisuudesta pitää nokkasiiliä sylissä, olimme lähes heti ilmoittautumassa siihen. Myöhemmin Jonna ehdotti kirahvin syöttämistä ja päätimme mennä myös siihen yhdessä. Sekä nokkasiilin että kirahvin kohtaaminen ja ruokkiminen oli mahtava kokemus, josta jäi ihania muistoja. Lisäksi teetimme tilanteista kuvia muistoiksi.




 Kirahvilla oli tosi pitkä sininen kieli ja se söi kiltisti kädestä porkkanoita. Tosi voimakas se kylläkin oli, eikä mikään ihme kun on niin iso eläin. Kirahvin kieli oli tosi karhea ja muistutti hiekkapaperia.



Kuvia meidän teettämistä kuvista. Ensin syötettiin kolmistaan kirahville lehtiä, jotka se hienosti irrotti oksasta. Sen jälkeen saatiin jokainen antaa kolme porkkanaa kirahville.

 Ihana nokkasiili!


 "Eikä tuleeko se oikeesti syliin!"💓

 Tämän nokkaliisin nimi on Yello. Se söi hellästi kädeltä mössöä, jossa oli vitamiineja, kananmunaa ja jotain muuta.

 Nokkasiilin piikit ovat todalla mukavan tuntuiset eivätkä ollenkaan terävät, ellei sitten silitä niin sanotusti "vastakarvaan".  

 Oltiin niiiiin onnellisia!💖

 Nokkasiilin kieli on 18cm pitkä.

 Yellon kaverikin tuli apajille, kun haistoi ruoan.

'

Debbie-syklonin jämät saapuivat eilen illalla meillekin tänne Brisbaneen. Tämä ihana vihreä korallisormisammakko oli tänään sateen suojassa ruokailualueella. 💕 Aina ei siis tarvitse lähteä eläintarhaankaan nähdäkseen ihania eläimiä, kunhan osaa pitää silmät auki! Tämän meille kuitenkin bongasi yksi työntekijöistä...

A&A

tiistai 28. maaliskuuta 2017

AUSTRALIA ZOO VIDEO



A&A

AUSTRALIA ZOO

Australia Zoo on Steve Irwinin ja hänen perheensä perustama eläinpuisto Sunshine Coastilla, joka on Brisbanesta pohjoiseen päin. Steve Irwin tunnetaan ehkä paremmin krokotiilimiehenä "Crocodile Hunter" ja ohjelmista, joita Suomessakin on näytetty. Eläinpuistossa on paljon pelastettuja eläimiä ja sen yhteydessä toimii myös villieläinsairaala, Sunnuntaina suuntasimme nelistään; Aino, Arto, Jonna ja Henna autolla kohti Australia Zoota sekä eläinsairaalaa.


 Vihdoin perillä! Matka kesti noin tunnin ja 40 minuuttia ja koska vuokra-autossamme ei ole ilmastointia, on välillä aika kuuma. Päivä oli todella hyvä eläinpuistossa käymiselle, sillä kokoajan paistoi aurinko ja sää oli mitä ihanin, mutta silti kuumuus oli siedettävää. Autossa istumisen jälkeen oltiin ihan valmiita näkemään erilaisia eläimiä ja saamaan uusia kokemuksia.

 Patsas Irwinien perheestä eläinpuiston sisäänkäynnillä.

 Ensimmäisinä tuli vastaan jättikilpikonnia.



 Nähtiin jälleen ihania koalia! Aamupäivästä ne köllivät onnellisina puun oksilla ja mussuttivat lehtiä. Kun myöhemmin tulimme taas katsomaan koalia, oli näky ihan erilainen. Eläinhoitajat koittivat saada koalia pois puusta ja ne kiipesivät korkeimmille oksille karkuun. Yksi koala piti kovaa mörinää ja mietimme että mitä ihmettä täällä tapahtuu. Sitten selvisi, että eläinhoitajat yrittivät saada tiettyä naarasta pois puusta, jotta se saataisiin astutuettua. Koalien ääntely oli jotain aivan uskomatonta. Onneksi saatiin siitä videota!


 Alussa kävimme katsomassa Australia Zoon pääesityksen, jossa erilaiset linnut lensivät hienosti ympäri yleisöä ja näimme myös suuren krokotiilin. Esityksen lopussa isolta näytöltä näytettiin tämä video, joka on Steve Irwinin muitolle:

 Tätä ihanaa otusta ihmeteltiin, eikä vieläkään tiedetä mikä se on. Se näyttää ihan ketun ja koiran sekoitukselta ja oli tosi söpö!

 Väsynyt koala.

 Dingo.


 Tyttöbändi.

 Tämä on cassowary. Näyttää ihan dinosaurukselta, eikö? Se muistuttaa vartaloltaan emua.



 Jonna ja Henna pääsivät pitämään koalia sylissä! 💗


 Jonnan ja Hennan ensikohtaamiset kenguruiden kanssa.



 Myöhemmin uskallettiin jo halia! 💓


 Echidnoja. Näitä päästiin Arton kanssa pitämään sylissä ja syöttämäänkin! Siitä lisää myöhemmin.


 Safarilla oli kirahveja, seeproja ja sarvikuonoja. Köytiin Arton ja Jonnan  kanssa syöttämässä kirahvia. Siitä lisää myöhemmin!

 Tiikeritemppeli.

 Tikrut köllivät rennosti ja katselivat niitä kuvaavia ihmisiä. Myöhemmin tiikerinhoitajat hakivat yhden tiikerin pois häkistä. Miehet menivät tiikerin luo ja halivat ja pussasivat sitä ja sen jälkeen onnellinen tiikeri käveli miesten kanssa pois aitauksesta. Yllätyimme siitä, kuinka kiltti tiikeri oli!

 Papukaija. Näitä lentää luonnossa meidän student housen lähellä paljon ja ne pitävät todella rumaa rääkyvää ääntä. Mutta ovat kyllä kauniita!


 Jättikäärmeitä. Alempi käärme on pyyttoni ja näimme sellaisen jokin aika sitten, kun kävelimme Victoria Pointista kotiin. Emme ole varmoja oliko tämä samanlainen kuin se, jonka me näimme mutta sekin oli jättimäinen pyyttoni ja yli kaksi metriä pitkä. Luonnossa näkemämme käärme oli koko pituudeltaan kävelyytiellä mutta aika nopeasti pelästyi meitä ja luikerteli metsään piiloon.


 Krokotiilejä. Osan niistä Steve Irwin on pelastanut.

 Vompatti päiväunilla.

 Eläinsairaalan sisäänkäynniltä. "Ne, jotka haluavat silittää ja helliä villieläimiä "rakastavat" niitä. Mutta ne, jotka kunnioittavat niiden luontoa ja haluavat niiden elävän niiden luontaisessa ympäristössä, rakastavat niitä enemmän."

 Pikkupotilas.💗 Oli hauska nähdä, kuinka eläimistä oltiin tehty samanlainen lista seinälle, kuin Suomen sairaaloissa tehdään ihmispotilaista. Eli missä "huoneessa" on minkäkin niminen potilas ja muuta tärkeää tietoa. Toisaalta onhan se hyvin tärkeää eläimienkin kohdalla, jotta oikea karvapallero saa oikeaa hoitoa.


Eläinsairaalassa vieraillessamme oli juuri lääkärin hoidossa jonkinlainen vesilintu. Oli ihanaa nähdä, kuinka hyvin eläimiä hoidettiin.

Villieläinsairaalassa oli muutamia vihkoja, joissa kerrottiin esimerkiksi vuoden 2016 potilaista ja heidän selviytymistarinoistaan. Tämän viikon potilas oli pienen pieni koalavauva. Koalat ovat syntyessään noin ihmisen peukalon pään kokoisia!

Lisää Austalia Zoosta myöhemmin videon ja kuvien muodossa!

A&A